Etusivu > Kerrostalon ilmastonmuutos voi alkaa pienistä teoista
  • Palaute
  • Intranet

Tee parannus - Ajankohtaista

Arkisto

Tilaa Tee parannus! -uutiskirje

Kerrostalon ilmastonmuutos voi alkaa pienistä teoista
14.6.2011

Rantama_Markku_200.jpg
- Suurten korjausten yhteydessä on aina muistettava energiansäästö- ja
ilmanvaihtoasiat, muistutti Markku Rantama

Kerrostalon ilmastonmuutokseen tähdännyt KIMU-projekti päättyy kesäkuussa 2011. Vuonna 2009 alkaneen hankkeella pyrittiin selvittämään keinoja, joilla voidaan vastata globaaliin ilmastonmuutokseen, parantaa kerrostalon sisäilmaa ja kohentaa sen henkistä ilmastoa. Suomen Kiinteistöliiton yhdessä Aalto-yliopiston ja VTT:n kanssa toteuttama hanke liittyy Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) vetämään lähiöohjelmaan.

- Kerrostalokantamme ollessa suurten ja raskaiden korjausten edessä on huolehdittava siitä, että ilmanvaihto ja energiataloudellisuus ovat korjaushankkeissa aina mukana. Vain energiansäästön tai ilmanvaihdon parantamisen takia korjauksiin ei ole taloudellisesti kannattavaa lähteä, painotti KIMU-projektin koordinaattori Markku Rantama Kiinteistöliitosta hankkeen loppuseminaarissa.

- Ei silti kannata unohtaa nopeasti tehtäviä, pieniä ja kevyitä korjauksia - perusasetuksia ja -säätöjä sekä käyttötapoja. Niiden avulla energiankulutuksessa säästetään helposti ja edullisesti jopa 10 - 15%, Rantama sanoi.

KIMU-hankkeessa tehdyissä asukaskyselyissä todettiin huomattavan suuri kiinnostus energiansäästöön. Taloyhtiöiden päätöksenteossa tätä on kuitenkin vaikea havaita.

- Taloyhtiöillä on täysi oikeus päättää omista asioistaan. Myös huonot päätökset ovat sallittuja, muistutti ohjausryhmän puheenjohtaja Mikko Peltokorpi. - Arviolta vain 10 - 15% hallituksista osaa tai haluaa tehdä pitkäjänteisiä päätöksiä. Arjessa saunavuorojen järjestely on usein tärkeämpää kuin energiansäästö!

Peltokorpi_Mikko_200.jpg
- Taloyhtiöllä on täysi oikeus tehdä huonojakin
päätöksiä, huomautti Mikko Peltokorpi

Peltokorven mukaan ammattimainen isännöinti on uusien haasteiden edessä, kun energia- ja muut korjaukset lisääntyvät. Erityisen tärkeänä hän näki taloyhtiöiden hallitusten tukemisen ja kannustamisen remonttipäätöksissä. Hän korosti kokonaisuuden hallintaa niin taloyhtiön arjessa kuin korjaushankkeitakin toteutettaessa. Osaajista on kova pula.

Hyvä sisäilma lisää ikää ja parantaa arkea

Hankkeen yhteydessä toteutetussa erillisessä KIMULI -hankkeessa tutkittiin kolmea vaihtoehtoa kerrostalon ilmanvaihdon parantamiseen: huoneistokohtaista laitteistoa, keskitettyä ratkaisua sekä näiden välimallia, jossa poisto hoidetaan keskitetysti ja jokaisessa asunnossa on oma tuloilmalaite.

Takaisinmaksuaika on jokaisessa ratkaisussa paristakymmenestä vuodesta eteenpäin. Siihen vaikuttavat ratkaisujen lisäksi myös rakennuksen lähtötilanne. - Onkin tarkasteltava, mitä etuja eri ratkaisut tuovat, sanoi hanketta vetänyt energia-asiantuntija Petri Pylsy Kiinteistöliitosta.

Pylsy_Petri_200.jpg
Petri Pylsy esitteli KIMULI-hankkeen tuloksia

Energiaa saattaa kulua enemmän, kun ilman laatu paranee - onhan selvä, ettei energiaa kulu, ellei ilmakaan vaihdu. Kustannuksiin pystytään vaikuttamaan myös säätöratkaisulla; hoidetaanko se manuaalisesti, käytetäänkö vakiotehoa vai säätyykö se automaattisesti hiilidioksiditasoa tarkkailevien anturien avulla.

Hyvä sisäilma on keskeisen tärkeää ihmisen terveyden ja toimintakyvyn kannalta. Kyse on elämänlaadusta: kehno yöuni ja kuiva ilma huonontavat sitä vuoden jokaisena päivänä, kunnes ne lopulta heikentävät terveyttä pysyvästi ja vähentävät elinvuosia. - Eihän kukaan laske keittiöremonttinsakaan takaisinmaksuaikaa - miksi sellainen pitäisi laskea omaa hyvinvointia ja terveyttä parantavalle remontille, seminaarissa ihmeteltiin.

Maltti on valttia energiakorjauksissa

Kun lähdetään tekemään julkisivuremonttia, energiansäästö on nostettava pöydälle heti alussa. Maltti on kuitenkin valttia. Vaikka muutaman kymmenen vuoden ikäisen lähiötalon lämpöhäviöistä lähes puolet tapahtuukin vaipan kautta, kannattaa miettiä tarkasti, mikä on oikea tapa parantaa sitä. Tässäkin ratkaisut riippuvat tavoitteen lisäksi lähtökohdista.

- Hyvässä kunnossa olevan ulkoseinän päälle voidaan lisätä esimerkiksi 10 cm eristettä, mutta alapohjan eristyksiä ei kannata lisätä kuin kaikkein raskaimmissa korjauksissa, joissa sitä joudutaan muutenkin purkamaan, sanoi asiakaspäällikkö Jyri Nieminen VTT:ltä. - Ikkunat ja ovet puolestaan kannattaa vaihtaa parempiin, kun ne tulevat elinkaarensa päähän. Tämäkään korjaus ei maksa itseään nopeasti takaisin, mutta energiansäästön lisäksi sillä saattaa olla hyvinkin suuri merkitys viihtyvyyteen.

Nieminen_Jyri_200.jpg
- Ulkovaipan korjaamisessa on mietittävä tarkasti, mitä kannattaa
tehdä missäkin vaiheessa, sanoi Jyrki Nieminen

Julkisivuremontin yhteydessä voidaan halutessa parantaa myös rakennuksen ulkonäköä. Asialla on kääntöpuolensa - rakennusvalvonta on monissa kunnissa ottanut kielteisen kannan sellaisiin. Asia on sekava ja saman kunnan eri päättäjiltäkin saattaa tulla ristiriitaisia signaaleja.

Kun rakennusta tiivistetään, on muistettava ilmanvaihdon riittävyys uudessa, tiiviimmässä talossa. Ei ole tavatonta, että sen koko ilmanvaihto on perustunut aikaisemmin vaipan ja ikkunoiden hataruuteen - siis vetoon. Kun ilmanvaihtoa tehostetaan koneellisesti, energiankulutus saattaa lisääntyä.

Lähiöiden korjaaminen on kaupunkisuunnittelun tärkein kysymys

Kun lähiöt aikoinaan rakennettiin, kukaan ei ihmeemmin ajatellut niiden elinkaarta - talojen korjaamisesta puhumattakaan. Kuitenkin lähiöiden korjaaminen on lähivuosikymmeninä kaupunkisuunnittelun ylivoimaisesti tärkein kysymys, lähiöohjelman projektipäällikkö Kari Salmi ARA:sta siteerasi Helsingin entistä apulaiskaupunginjohtajaa Pekka Korpista.

Salmi_Kari_200.jpg
Kari Salmi peräänkuulutti lähiöitä koskevan
tiedon ja yhteistyön koordinointia

- Parin edellisen vuosikymmenen aikana on ollut lukuisia hyviä lähiöiden parantamiseen suunnattuja ohjelmia ja kehityshankkeita. On saatu tuloksia, mutta kuinka ne jalkautetaan? On kerätty paljon arvokasta tietoa, mutta ongelma on yhdistää ja koordinoida se. Lähiökehittäminen onkin saatava osaksi kuntien strategioita ja toimintakäytäntöjä. Lähiöt ja lähiöasuminen on kyettävä brändäämään houkuttelevalla tavalla, Salmi sanoi.

Porkkana ei vain ole riittävän suuri asukkaan kannalta. Asuntojen neliöhinnat eivät ole kalliisti korjatussa, uudenveroisessa talossa juurikaan korkeammat kuin korjaamattomassa naapurissa. Vastarinta nousee helposti, kun kuntotarkastaja käy potkaisemassa patteria ja toteaa, että kaikki on korjattava putkista vesikattoon.

Kuntoarvioihin ei useinkaan luoteta - ja ilmeisesti ihan syystä. Yksi syy voi olla, että tarkastajista on pulaa ja he pelaavat useinkin varman päälle, ehdottavat varmuuden vuoksi paljon korjauksia. - Usein on aloitettava tekemällä arvio jo tehdystä kuntoarviosta, Mikko Peltokorpi totesi. - Asukkaat eivät myöskään näe samoja korjaustarpeita kuin rakennustekniikan ammattilaiset.

Lue KIMU-päätösseminaarin esitykset

Lisätietoja:

http://www.teeparannus.fi/kimu

Markku Rantama, Suomen Kiinteistöliitto, puh. 050 505 2990, markku.rantama@kiinteistoliitto.fi

<< Takaisin