Etusivu > Ajankohtaista > Avustukset, kustannusten lasku ja työvoiman saatavuus vauhdittavat taloyhtiöiden korjaushankkeita
  • Palaute
  • Intranet

Avustukset, kustannusten lasku ja työvoiman saatavuus vauhdittavat taloyhtiöiden korjaushankkeita
23.4.2009

Taloyhtiöiden korjausrakentamisen määrä on selvässä kasvussa. Tätä ovat eniten vauhdittaneet lisääntyneet korjaus- ja energia-avustukset, materiaalien ja työn suotuisa hintakehitys sekä suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden saatavuus, ilmenee Kiinteistöliiton, Suomen Kiinteistölehden ja Rakennuslehden tekemästä ensimmäisestä korjausrakentamisen barometrikyselystä, joka toteutettiin maaliskuun lopulla. Barometri julkistettiin Tee parannus -korjausrakentamisen huippuseminaarissa Helsingissä 23.4.2009.

Korjaustöiden käynnistymistä on hidastanut eniten se, että huoneistoissa joudutaan asumaan remontin aikana ja tekemään poikkeusjärjestelyjä. Lisäksi hankkeiden käynnistymistä hidasti osakkaiden maksukyky- ja päätöksenteko-ongelmat.

Välttämättömimpinä korjauskohteina pidettiin vesi- ja viemärijärjestelmiä, ikkunoita ja ulko-ovia, julkisivuja ja huoneistojen märkätiloja.

Taloyhtiön kuntoa on selvitetty useimmiten kuntoarviolla (31 %), kuntotutkimuksilla (21 %) tai muulla tavoin (24 %). Energiakatselmus oli tehty joka kahdeksanteen ja kuntotodistus kolmeen prosenttiin vastanneista taloyhtiöistä.

Taloyhtiöiden korjaushankkeista hankesuunnittelu- ja suunnitelmavaiheissa oli yhtä moni (17 %), tarjouspyyntövaiheessa 22 ja rakentamisvaiheessakin 17 prosenttia. Neljänneksellä vastanneista ei ollut korjaushanketta vuonna 2009. Isännöitsijöiden mukaan kaikissa hankevaiheissa on nyt enemmän hankkeita kuin viime syksynä.

Julkisivuremontit kärjessä

Taloyhtiöissä korjataan eniten julkisivuja (15 %), piharakenteita (14 %), ikkunoita ja ovia (12 %), vesi- ja viemärijärjestelmiä (12 %)., huoneistojen märkätiloja (9 %) ja parvekkeita (8 %). Tätä vähemmän korjataan lämmitysjärjestelmiä, yleisiä tiloja, ilmanvaihtojärjestelmiä, sähkö- ja tietojärjestelmiä, perustuksia ja hankkeittain vähiten hissejä.

Tarjouksia pyydetään ja saadaan useimmiten kolmelta tai neljältä urakoitsijalta. Kolmannes pyytää useammalta, muttei aina saa kaikilta tarjousta. Niinpä useammin saadaan 1 - 2 tarjousta kuin 5 tai enemmän. Joka kahdeksas taloyhtiö ei pyydä lainkaan tarjouksia.

Saatujen tarjousten yksikköhinnat ovat joka toisen isännöitsijän mielestä pysyneet ennallaan ja joka kolmannen mielestä laskeneet viime syksystä.

Hallitusjäsenten mielestä sopivin rakennuttajan edustaja taloyhtiön korjaushankkeessa on valvoja (38 %), sitten isännöitsijä (27 %), projektipäällikkö / rakennuttajakonsultti (21 %), suunnittelija (8 %) tai joku muu. Isännöitsijät katsoivat, että projektipäällikkö on heitä itseään sopivampi, joskin hekin pitivät valvojaa kaikkein sopivimpana.

Laina päärahoitusmuoto

Taloyhtiöt rahoittavat korjaushankkeet pääasiassa normaalilla rahoituslaitoslainalla, osakkaiden maksusuorituksilla ja ennakkorahastoinnilla tai asuintalovarauksilla kerätyillä varoilla. Yleisimmät toissijaiset rahoitusmuodot ovat suhdanneluonteinen 10 prosentin korjausavustus, korjaus- ja energia-avustus sekä osakassuoritukset.

Kaksi viidestä taloyhtiöistä on varautunut tuleviin korjaushankkeisiin ennakkorahastoinnein tai asuintalovarauksin.

Noin 85 prosenttia taloyhtiöistä olisi käynnistänyt tai käynnistää korjaushankkeensa ilman 10 prosentin avustusta tai korjaus- ja energia-avustusta.

Taloyhtiöt nostivat korjauslainaa vuonna 2008 useammin kuin vuonna 2007 ja tulevat tänäkin vuonna ottamaan lainaa viimevuotista useammin.

Kolmannes vastaajista oli ottanut 6 - 10 vuoden lainan, runsas neljännes tätä lyhyemmän lainan, runsas neljännes 11 - 15 vuoden lainan, kymmenennes 16 - 20 vuoden lainan ja vain 8 prosenttia yli 20 vuoden korjauslainan.

Putkiremontit perinteisesti

Käyttövesiputkistojen remonteissa suositaan putkien uusimista. Vastaajista yhtä moni taloyhtiö (42 %) joko asentaa uudet putket vanhojen tilalle tai uuteen kohtaan. Vain alle 5 prosenttia käyttää pinnoitus- sujutus- ym. menetelmiä ja 12 prosenttia sekä perinteistä että muita menetelmiä.

Vastaavasti viemäreiden osalta puolet taloyhtiöistä uusii viemärit vanhojen tilalle, 15 prosenttia asentaa viemärit uuteen kohtaan, viidennes pinnoittaa tai sujuttaa ne ja vajaa viidennes käyttää useita menetelmiä.

Käyttövesi- ja viemäriremonttien kustannukset olivat neljänneksellä alle 200 euroa huoneistoneliöltä, 18 prosentilla 200- 299 e/m2, 15 prosentilla 300 - 399 e/m2, 16 prosentilla 400 - 499 e/m2, 12 prosentilla 500 - 599 e/m2 ja 14 prosentilla yli 600 e/m2. Kylpyhuoneiden vedeneristykset sisältyivät 55 prosentilla vastaajataloyhtiöistä mainittuihin kustannuksiin ja lopuilla eivät.

Tiedonkulkua kehitettävä

Taloyhtiöiden luottamusmiehillä ja isännöitsijöillä on varsin yhteneväiset näkemykset korjausprosessin kehittämistarpeista. Vastaajista 23 prosenttia piti suurimpana kehittämiskohteena asukasviestintää ja asukkaiden tiedonsaantia. Seuraavina olivat rakennuttajan ja urakoitsijan välinen yhteistyö, valvonta ja rakennustarkastukset, suunnittelu- ja sopimusasiakirjat sekä rakennuttajan ja suunnittelijan välinen yhteistyö.

Barometri tehdään kahdesti vuodessa

Ensimmäiseen korjausrakentamisen barometrikyselyyn vastasi 889 taloyhtiön hallituksen jäsentä ja 266 isännöitsijää. Hallituksen jäsenistä 72 prosenttia toimi puheenjohtajina, kolmannes toimi rivitaloyhtiöissä ja kaksi kolmannesta kerrostaloyhtiöissä. Isännöitsijöistä 55 prosenttia toimi päätoimisena ammatti-isännöitsijänä.

Barometrinettikyselyyn vastasi kaikkiaan lähes 900 taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaa ja jäsentä sekä 270 isännöitsijää.

Korjausrakentamisen barometri on ilmapuntari, joka osoittaa, mihin suuntaan taloyhtiöiden korjaustoiminta kehittyy. Barometrikysely uusitaan syksyllä ja tehdään jatkossa kahdesti vuodessa.

Lisätietoja: Suomen Kiinteistöliitto, tutkimusjohtaja Mauri Marttila puh. 050 5986388

<< Takaisin