Etusivu > Ajankohtaista > Arviointiraportti: Tekes loi pohjaa kiinteistö- ja rakennusalan verkostoille
  • Palaute
  • Intranet

Arviointiraportti: Tekes loi pohjaa kiinteistö- ja rakennusalan verkostoille
30.10.2009

Yksi merkittävimmistä Tekesin saavutuksista on ollut perustan luominen kiinteistö- ja rakennusalan yhteistyöverkostoille. Jatkossa tulee varmistaa, että alan kehitystoiminnassa panostetaan enemmän ongelmanratkaisutyyppisiin hankekokonaisuuksiin. Muun muassa näin todetaan nyt julkaistussa Tekesin kiinteistö- ja rakennusalan ohjelmia arvioivassa raportissa.

Tekesin kiinteistö- ja rakennusalan ohjelmia varten laadittiin 1990-luvun puolivälissä oma strategiansa. Kun aikaisemmin ohjelmat olivat olleet rakennusmateriaalipohjaisia, niin uudet ohjelmat käynnistettiin talonrakentamiseen, kiinteistöalalle, infra-alalle, talotekniikkaan ja rakennustuotteille. Tarkoituksena oli t&k-toiminnan käynnistäminen näillä aloilla, ohjelmien koon kasvattaminen ja yritysvetoisuus. Ohjelmat olivat ProBuild, Rembrand, Infra, Cube ja Sara.

Näiden ohjelmien päättymisestä on kulunut muutamia vuosia. Ohjelmien vaikuttavuutta arvioidaan nyt julkaistussa raportissa. Arviointiraportin tavoitteena oli tuottaa suosituksia Tekesin ohjelmatoiminnalle, kiinteistö- ja rakennusalan kehitystoiminnalle sekä innovaatiopolitiikalle.

Tekesin roolia alan toimintamallien radikaalissa muutoksessa alan muiden muutostekijöiden rinnalta on vaikeaa eriyttää. Voidaan kuitenkin todeta Tekesin rakennusklusteriohjelmien täydellinen ajoitus alan toimintaympäristön murrokseen. Yhtenä merkittävimmistä Tekesin klusteristrategian saavutuksista on myös pidettävä rakennus- ja kiinteistöklusterin määrittelyä, luomista sekä perustan rakentamista alan yhteistyöverkostoille, kerrotaan raportissa.

Johtopäätöksiä ja suosituksia

Suomalainen osaamispohja ja pääomaresurssit ovat rajalliset, joten on tehtävä valintoja sen suhteen mitä kehitetään täällä. Alan tutkimustoiminnan tulisi keskittyä nykyistä valikoidummin kansainvälistä tasoa oleviin tutkimusalueisiin. Niillä aihealueilla, joissa kotimaisen tutkimusosaamisen taso on kehittymätöntä, tulisi suoraan verkottua alan parhaiden yksiköiden kanssa kansainvälisesti. Tätä voitaisiin tukea myös julkisella rahoituksella tarvittaessa.

Tekes on toiminut ohjelmiensa kautta erilaisten toimijoiden verkottajana. Tästä huolimatta ei verkostoissa mukana olevien toimijoiden välinen yhteistyö ole toiminut etenkään pienten yritysten näkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla. Alan toimijoiden ja sidosryhmien verkottumisen tukemisessa Tekes voisi siirtää painopistettä kohti jo syntyneissä verkostoissa tehtävän yhteistyön laadun ja toimivuuden kehittämiseen.

Jatkossa tulee varmistaa, että alan kehitystoiminnassa panostetaan enemmän ongelmanratkaisutyyppisiin hankekokonaisuuksiin ja edellytetään osapuolilta toimivaa tietämyksenvaihtoa. Verkostomaisen toimintatavan onnistuminen edellyttää alalta siirtymistä brändien markkinointiin. Eräs mahdollisuus tähän voisi olla massakustomointi, joko pysyvien verkostojen kautta tai alan standardisointia kehittämällä. Tämä edellyttää myös verkoston sisäisten tekijänoikeussäädösten kehittämistä.

Tällä hetkellä tutkimuksen panostusalueet ja yritysten tarpeet kohtaavat vain osittain. Alan tutkimustulokset sekä ajankohtaiset käytännön ongelmien tulisi nykyistä nopeammin heijastua myös alan opetuksen sisältöön.

Kuntien rooli keskeisenä alan hankkeiden toteuttajana ja rahoittajana on merkittävä. Alan t&k&i-rahoituksen tulisi mahdollistaa kunnille alan parhaan osaamisen käyttö esimerkiksi pilottihankkeisiin.

Rakennus- ja kiinteistöalan sääntelyä tulisi myös kehittää siten, että uusien rakentamisen teknologisten ratkaisujen pilotointi ja käyttöönotto olisi nykyistä joustavampaa.

Arviointitulosten mukaan asuntopuolen kehittäminen on jäänyt erityisen vähälle huomiolle. Kiinteistöpalveluiden kehittäminen asumisen näkökulmasta on eräs keskeisiä kehitysalueita.

Lue lisää / tutkimusraportti

<< Takaisin