Etusivu > Ajankohtaista > Pula tekijöistä viivyttää taloyhtiöiden korjausrakentamista
  • Palaute
  • Intranet

Pula tekijöistä viivyttää taloyhtiöiden korjausrakentamista
2.11.2009

Suunnittelu- ja urakointikapasiteetti pullonkaulana

Syksyn 2009 korjausrakentamisbarometri

Suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kyvystä ottaa töitä vastaan on tullut taloyhtiöiden korjaustöiden käynnistymisen hidaste. Vielä keväällä suunnittelijoilla ja urakoitsijoilla oli vapaata kapasiteettia, mikä edisti korjaustöiden käynnistymistä, ilmenee Kiinteistöliiton toisesta korjausrakentamisbarometrista. Barometrikyselyyn vastasi lokakuun alussa lähes 900 taloyhtiön hallituksen jäsentä ja liki 300 isännöitsijää.

Kaksi viidestä katsoo yhä, että korjausrakentamisen määrä tulee lisääntymään viime vuotisesta. Materiaalien ja työn hinta sekä korjaustuen saatavuus edistävät korjaustöiden käynnistymistä, joskin kevättä vähemmän. Lainarahan saatavuus edistää nyt korjaustoimintaa kevättäkin enemmän. Osakkaiden maksukyky ja päätöksenteko ovat yhä ongelmia, muttei samassa määrin kuin keväällä.

Taloyhtiöissä akuuteimpia korjaustarpeita ovat putkistot, julkisivut, ikkunat ja ulko-ovet sekä vesikatot. Taloyhtiön kuntoa on selvitetty yhä useammin kuntoarvioin ja kuntotodistuksin. Hankkeita on kevättä vähemmän suunnittelu- ja tarjousvaiheessa, mutta enemmän rakentamisvaiheessa. Hankkeissa käytetään enenevässä määrin ulkopuolista valvojaa, jota pidetään isännöitsijää ja projektipäällikköäkin sopivampana edustamaan taloyhtiötä korjaushankkeissa.

Isännöitsijöiden mukaan urakkatarjousten yksikköhinnat ovat nousseet tai pysyneet ennallaan viime keväästä. Vain yksi kahdeksasta katsoo hintatason laskeneen. Isännöitsijät saavat tarjouksia vähemmän kuin keväällä. Vain yksi viidestä katsoo saavansa nyt enemmän tarjouksia kuin keväällä.

Lainaa mutta lyhyemmäksi ajaksi

Korjaushankkeiden pääasiallinen rahoitusmuoto on edelleen pankkilaina, sitten osakassuoritukset ja ennakkorahastoinnein tai asuintalovarauksin kerätyt varat. Enintään 10 vuoden lainojen määrä on lisääntynyt, jopa kaksi kolmesta on sellaisia ja vain viisi prosenttia yli 20 vuoden lainoja.

Toissijaisista rahoitusmuodoista käytetyimpiä ovat 10 prosentin suhdanneluonteinen korjausavustus sekä korjaus- ja energia-avustukset. Kaksi kolmesta taloyhtiöstä oli hakenut tai tulee hakemaan 10 prosentin suhdanneluonteista korjausavustusta. Neljä viidestä katsoo, että korjaushanke olisi toteutunut tai tulee toteutumaan ilman avustustakin.

Putkistokorjauskustannuksissa nousua ja laskua

Putkistokorjausten kokonaiskustannukset alenivat koko maassa kolmisen prosenttia viime keväästä. Pääkaupunkiseudulla laskua oli lähes seitsemän prosenttia, mutta muualla maassa kustannukset nousivat pari prosenttia. Silti noin 430 euron keskikustannukset asuinneliötä kohti ovat pääkaupunkiseudulla yhä 35 prosenttia muuta maata (320 e/m2) korkeammat.

Putkistokorjauskustannusten laskua selittää osin se, että ns. uudet menetelmät ovat lisänneet suosiotaan pääkaupunkiseudulla. Varsin usein pinnoitus- tai sujutuskorjauksissa ei korjata kylpyhuoneiden vedeneristyksiä. Tämä alentaa
kokonaiskorjauskustannuksia. Niinpä edullisten putkistoremonttien, joiden kustannus on alle 200 euroa neliöltä, osuus on kasvanut pääkaupunkiseudulla, muttei muualla. Vastaavasti kalliiden (yli 600 euroa/m2) putkistokorjausten osuus on supistunut pääkaupunkiseudulla, mutta lisääntynyt muualla. Vedeneristysten uusiminen on yleistynyt muualla Suomessa ja vähentynyt pääkaupunkiseudulla. Silti vedeneristyksen uusiminen sisältyy pääkaupunkiseudulla muuta maata useammin putkistokorjauskustannuksiin.

Seuraava korjausrakentamisbarometri julkistetaan huhtikuussa 2010.

Lisätietoja:

Suomen Kiinteistöliitto

Toimitusjohtaja Harri Hiltunen, p. 050 551 1295, harri.hiltunen@kiinteistoliitto.fi

Tutkimusjohtaja Mauri Marttila, p. 050 598 6388, mauri.marttila@kiinteistoliitto.fi

<< Takaisin