Etusivu > Ajankohtaista > Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometri
  • Palaute
  • Intranet

Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometri
20.4.2010

Urakkahintojen nousu hidastanut taloyhtiöiden remonttien käynnistymistä

Taloyhtiöiden remonttien käynnistymistä ovat tänä keväänä hidastaneet urakoiden hinta, suunnittelu- ja urakoitsijakapasiteetin riittämättömyys, osakkaiden maksukyky ja päätöksenteko-ongelmat. Sen sijaan korjausten käynnistymistä ovat auttaneet lainarahan ja korjaustuen saatavuus, ilmenee Kiinteistöliiton kolmannesta korjausrakentamisbarometrista. Barometrikyselyyn vastasi huhtikuun alussa lähes 900 taloyhtiön hallituksen jäsentä ja yli 300 isännöitsijää.

Taloyhtiöissä kiireellisimpiä korjaustarpeita ovat edelleen putkistot, vesikatot, ikkunat ja ulko-ovet, huoneistojen märkätilat sekä julkisivut. Taloyhtiön kuntoa on selvitetty yhä useammin kuntoarvioin. Hankkeita on viime syksyä enemmän suunnittelu- ja tarjousvaiheessa, mutta vähemmän rakentamisvaiheessa. Korjaushankkeissa käytetään valvojana yhä vähemmän isännöitsijöitä ja ulkopuolisten valvojien käyttö on lisääntynyt. Vain joka viides pitää sopivana taloyhtiön edustajana isännöitsijää.

Isännöitsijöiden mukaan urakkatarjousten yksikköhinnat ovat nousseet tai pysyneet ennallaan viime syksystä. Vain 10 prosenttia katsoo hintatason laskeneen. Isännöitsijät saavat tarjouksia saman verran tai vähemmän kuin syksyllä. Ainoastaan yksi viidestä katsoo saavansa nyt enemmän tarjouksia kuin syksyllä.

Putkistojen korjauskustannukset nousseet

Käyttöputkien pinnoitus ei ole juurikaan lisääntynyt. Sen sijaan viemäreiden uusien korjausmenetelmien osuus on noussut jo 30 prosenttiin. Putkistokorjausten kokonaiskustannukset nousivat koko maassa lähes 10 prosenttia viime syksystä. Pääkaupunkiseudulla nousua oli yli kahdeksan prosenttia, mutta muualla maassa kustannukset nousivat lähes 11 prosenttia. Silti noin 460 euron keskikustannukset asuinneliötä kohti ovat pääkaupunkiseudulla yhä yli 30 prosenttia muuta maata (350 e/m2) korkeammat.

Vaikka korjausrahoituksen hinta onkin korkojen laskun myötä keventynyt, on korkohyöty mennyt nousseisiin putkiremonttikustannuksiin. Niinpä kaksiossa pääomavastikkeella katettavan 10 vuoden lainan kustannukset ovat alentuneet viime vuodesta miltei kymmenellä eurolla kuukaudessa, mutta kaksion putkiremontin kallistuminen lähes 2 000 eurolla on tuonut yli 16 euron vaikutuksen pääomavastikkeeseen.

Lainaa mutta lyhyemmäksi ajaksi

Korjaushankkeiden pääasiallinen rahoitusmuoto on edelleen pankkilaina, sitten osakassuoritukset ja ennakkorahastoinnein tai asuintalovarauksin kerätyt varat. Enintään viiden vuoden lainojen määrä on lisääntynyt. Toisaalta 6 - 15 vuoden lainojen osuus on hieman vähentynyt ja tätä pidempien hieman kasvanut. Vain seitsemän prosenttia remonttilainoista on yli 20 vuoden lainoja.

Toissijaisista rahoitusmuodoista käytetyimpiä ovat suhdanneluonteiset ja korjaus- ja energia-avustukset. Lähes 30 prosenttia taloyhtiöstä oli hakenut tai tulee hakemaan 15 prosentin suhdanneluonteista energia-avustusta. Yli 86 prosenttia katsoo, että korjaushanke olisi toteutunut tai tulee toteutumaan ilman avustustakin. Korjausrakentamisen kuvaajat.

Kiinteistöliitto julkistaa seuraavan korjausrakentamisbarometrin lokakuussa.

Lisätietoja: toimitusjohtaja Harri Hiltunen puh. 050 551 1295, Lähetä sähköpostia
ja tutkimusjohtaja Mauri Marttila, puh. 050 598 6388, Lähetä sähköpostia

<< Takaisin