Etusivu > Ajankohtaista > Korjausrakentamisen energiamääräyksissä voidaan käyttää kansallista harkintaa
  • Palaute
  • Intranet

Korjausrakentamisen energiamääräyksissä voidaan käyttää kansallista harkintaa
15.10.2010

TeeP_paneeli_net.jpg
Paneelikeskustelussa mielipiteitä vaihtoivat
Veikko Hokkanen (vas.), Erkki Laitinen ja Mika Airaksela

EU-direktiivit tuovat energiatehokkuusvaatimukset myös Suomessa tapahtuvaan korjausrakentamiseen. Jokainen jäsenmaa voi kuitenkin päättää, minkälaiset vaatimukset ovat järkeviä ja kustannustehokkaita. Määräysten ei tarvitse olla yhtä tiukkoja kuin uudisrakentamisessa.

Tämä näkemys tuli vahvasti esille paneelikeskustelussa, joka pidettiin 8.10.2010 FinnBuild 2010 -messuilla Tee parannus -osastolla. Keskusteluun osallistuivat Rakennusliike Reponen Oy:n toimitusjohtaja Mika Airaksela, Helsingin Energian johtaja Veikko Hokkanen ja rakennusneuvos Erkki Laitinen ympäristöministeriöstä.

EU ohjaa ja pakottaa direktiiveillään parempaan energiatehokkuuteen rakentamisessa ja koko rakennetussa ympäristössä. Erkki Laitinen korosti, että toimenpiteet määritellään kuitenkin kansallisesti. Joustovaraa määräyksissä siis on, koska olosuhteet vaihtelevat maittain.

Mika Airakselan mielestä energiansäästötavoitteet on täysin mahdollista saavuttaa uudisrakentamisen osalta. Passiivi- tai matalaenergiatalojen rakentaminen ei hänen mukaansa lisää rakennuskustannuksia merkittävästi. Nollaenergiatalon rakentaminen onkin sitten ihan eri juttu. Sen rakentaminen tulee Airakselan arvion mukaan 15 - 20 % kalliimmaksi kuin passiivitalon rakentaminen.

Isoja haasteita liittyy Airakselan mukaan erityisesti korjausrakentamiseen ja siellä erityisesti ilmanvaihdon parantamiseen. Lämmöneristys ja sen parantaminen ole minkäänlainen ongelma.

Lähiötalojen energiakorjaus kannattaa muiden remonttien yhteydessä

Veikko Hokkasen mukaan isoin korjausvolyymi kohdistuu 1960- ja 1970-luvuilla rakennettuihin lähiötaloihin, joilla alkaa olla ikää 40 - 50 vuotta. Ne rakennettiin oman aikansa määräysten mukaan, jolloin energia oli halpaa eikä sen käyttöön tarvinnut kiinnittää huomiota. - Kun nämä talot on nyt remontoitava joka tapauksessa, energiatehokkuuden lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet eivät muodosta kustannuksista muiden korjausten yhteydessä toteutettuina kuin hyvin vähäisen murto-osan, Hokkanen totesi.

EU-direktiivien myötä Suomeenkin tulevat korjausrakentamisen energiatehokkuutta koskevat vaatimukset. Niitä on ehditty jo tulkita niin, että jos korjausaste nousee yli 25 prosenttiin, ryhdytään automaattisesti soveltamaan uudisrakentamisen energiamääräyksiä. Erkki Laitinen rauhoittelee tästä pelästyneitä.

"Lähtökohta on se, että kussakin EU-maassa pyritään ohjaamaan säädöksillä korjausrakentamisen energiatehokkuutta. Missään ei ole linjattu vaatimustasoa, vaan kukin maa päättää siitä itse. Toimenpiteiden on oltava myös kustannustehokkaita, eli direktiivi antaa järkevät puitteet ja on kunkin maan oma asia, miten tavoitteet toteutetaan", Laitinen totesi.

Vuoden 2012 määräykset tuovat valinnan vapautta - päästökertoimet puhuttavat

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimusten aikataulusta ei ole vielä varmaa tietoa. Sen sijaan vuonna 2012 voimaan tulevat uudet ja lähinnä uudisrakentamista koskevat energiamääräykset ovat parhaillaan lausuntokierroksella. Niissä olennaista on siirtyminen kokonaisenergiatarkasteluun. Sitä laskettaessa otetaan huomioon lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon, lämpimään käyttöveteen, valaistukseen ja eri laitteisiin käytettävä energia.

Laitisen mukaan kokonaisenergiatarkastelu tarkoittaa lähinnä sitä, että aikaisempaa vapaammin voidaan valita keinot hyvän energiatehokkuuden saavuttamiseen. Talon vaippa on meidän oloissamme aina tehtävä hyvin, mutta silti suunnitteluun tulee lisää vapautta.

Tulevissa määräyksissä otetaan huomioon myös se, miten valittu lämmitysenergia on tuotettu. Eri energiamuodoille määritetään kertoimet sen mukaan, minkä verran päästöjä syntyy. Sähkölle kerroin on ehdotuksen mukaan 2, kaukolämmölle 0,7, kaukojäähdytykselle 0,4, fossiilisille polttoaineille 1 ja uusiutuville polttoaineille 0.5. Neljännes rakennusten energiatarpeesta täytyy tuottaa uusiutuvalla energialla.

Airakselan mukaan lausuntokierroksella olevat normit ovat pääosin hyviä. Kertoimet ovat hänen mielestään jopa löysiä, mutta sähköä sorretaan: "Näillä näkymin sähkö asetetaan primäärienergiakertoimilla asemaan, jossa sitä ei voi käyttää kuin valaisuun ja kiinteistösähköön! Kun kerran autoilussakin suositaan sähköä, mikä siitä tekee niin pahan rakentamisessa?"

Laitisen mielestä päästökertoimien lukuarvoja olennaisempaa on se, millainen ohjausvaikutus niillä saadaan aikaan. "Kyllä suoran sähkölämmityksenkin voi toteuttaa, jos rakennus kokonaisuutena mahtuu puitteisiin."

Airaksela moittii myös kaukolämmön hinnoittelua passiivi- ja matalaenergiarakentamista ajatellen. Niissä kohteissa ei pystytä käyttämään kaukolämpöä järkevästi.

Hokkanen puolustautui: " Kaukolämmön hinnoittelu vastaa kulutusta. Jos talo laitteineen on hyvä, käyttö on edullisempaa. Ja ainakin Helsingin kaukolämpö on eurooppalaisittain halpaa, esimerkiksi Tukholmassa se on lähes tuplaten (1,9) kalliimpaa.

Määräysten kiristämisessä liian nopea tahti?

Airaksela että Hokkanen olivat yhtä mieltä siitä, että määräyksiä on tiukennettu liian tiuhaan tahtiin. "Stepit saavat jatkossa olla suuriakin, mutta niiden on tultava harvemmin. Minimiaika kerätä riittävästi kokemuksia ja tutkimustietoa toteutetuista ratkaisuista on viisi vuotta", Airaksela sanoi. Hokkasen mukaan mitattua dataa kyllä löytyy jo nyt, mutta sitä ei ole kunnolla analysoitu.

Laitinen myönsi, että vauhti on poikkeuksellisen nopea "mutta haasteet ovat niin isoja, että ei ole mahdollista jäädä odottelemaan." Hänenkin mielestään on selvää, että tietoa ja kokemuksia tarvitaan, mutta määräysten muutokset on pakko toteuttaa nopeasti. Laitisen mukaan taustatyötä on tehty todella paljon eikä muutosvauhti tule jatkossa hidastumaan merkittävästi. Lehtinen korosti tässäkin yhteydessä kansallista päätöksentekoa, jonka ansiosta rakentamista ei ohjata kustannustehottomiin toimenpiteisiin.

Muunneltavuus kannattaa lämmitysratkaisussa

Keskustelussa pohdittiin myös eri lämmitysmuotojen valintaa. Hokkanen korosti, että sähkön hinta tulee kohoamaan ja että pumputkin käyttävät sähköä.

Airaksela mainitsi, että vanhojen puutalojen korjaaminen energiatehokkaammiksi helpottuu, kun eristeet muuttuvat jatkuvasti ohuemmiksi ja tehokkaammiksi. "Vanhoja rakenteita ei tarvitse purkaa, vaan vanhoilla seinäpaksuuksilla saadaan vaadittavat u-arvot. Kantavat rakenteet eivät ole vaarassa."

Laitinen korosti, että lämmitysratkaisua valittaessa kannattaa painottaa lämmönlähteen muuntokelpoisuutta. "Emme tiedä, mikä on edullisin lämmitysmuoto 20 vuoden kuluttua. Tämän takia vesikiertoinen järjestelmä on aina hyvä, kun halutaan vaihtaa lämmitysmuotoa."

Pullotaloista on otettu opiksi

Lopuksi pohdittiin sitä, onko otettu 1970-luvun "pullotalo"-kokemuksista. Airaksisen mukaan menneistä virheistä opittiin ainakin se, että ilmanvaihto on tärkeää. "Myös märkätilojen toteutuksessa eletään aivan uutta aikaa. Menetelmät ovat uusiutuneet täysin."

aitinen painotti, että kokonaisuus ratkaisee ja hyvän suunnittelun merkitys kasvaa. "Hyvä sisäilma on yhtä tärkeä tavoite kuin energiansäästö. Nopea muutos energia-ajattelussa edellyttääkin kiinteistö- ja rakennusalalta aivan uudenlaista asennoitumista ja aktiivista kehitystyötä."

Hokkanen muistutti asumisen ja oikeiden asumistapojen merkityksestä. Kuluttaja on kuningas tässäkin asiassa.

<< Takaisin