Etusivu > Ajankohtaista > Suomen rakennetusta ympäristöstä maailman energiatehokkain
  • Palaute
  • Intranet

Suomen rakennetusta ympäristöstä maailman energiatehokkain
26.10.2010

Asuntoministeri Jan Vapaavuoren nimittämä ERA17-työryhmä tunnisti 31 toimenpidettä, joilla Suomesta saadaan energiatehokkuuden kärkimaa Rakentamismääräysten kehitys on kartoitettava seuraavien kymmenen vuoden ajalle ja korjaus-rakentamista on ohjattava määräyksillä. Rakennusvalvonnan toiminnan pitää olla jälkikontrollin sijasta ennakoivaa ja neuvovaa. Kiinteistöille tulee saada ympäristöluokitukset, kaupunkiseutujen kasvulle rajat ja aurinkosähkölle syöttötariffi. Muun muassa nämä toimenpiteet ovat keskeisiä, kun rakennetusta ympäristöstä aiheutuvia päästöjä halutaan vähentää, linjaa ERA17-työryhmän loppuraportti.

Asuntoministeri Jan Vapaavuoren kutsuman työryhmän tehtävänä oli kartoittaa tehokkaimmat keinot rakennetun ympäristön energiatehokkuuden parantamiseksi. Liiketoiminnan, tutkimuksen ja julkishallinnon eturivin asiantuntijoista koostuneen ryhmän työtä vetivät ympäristöministeriö, Sitra ja Tekes. Työn tavoitteeksi asetettiin se, että Suomi saavuttaisi päästövähennystavoitteensa rakennetun ympäristön osalta etuajassa, jo vuonna 2017. Tuloksena on 31 toimenpide-ehdotusta, jotka käsittelevät energiatehokasta maankäyttöä, hajautettua energiantuotantoa, rakentamisen ohjausta, kiinteistöjen käyttöä ja omistusta sekä osaamisen kehittämistä.

- Kaupungeissa ja maaseudulla energiaviisaimmat toimenpiteet voivat olla hyvinkin erilaisia. Maaseudulla hajautetun energiantuotannon rooli saattaa olla merkittävä, kun taas kaupunkialueilla täydennysrakentamisen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisen rooli korostuu. Selvää on se, että korjausrakentaminen on energiaviisauden edistämisessä keskiössä: yli puolet vuoden 2050 rakennuskannasta on olemassa jo tänään, asuntoministeri Jan Vapaavuori sanoo.

Työryhmän ehdottamista toimenpiteistä osa kohdistuu lyhyelle ja osa pitkälle aikavälille. Toimenpiteiden alustavien vaikutusarviointien mukaan ne vähentävät rakennetun ympäristön energiankulutusta noin 20- 35 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöjä 10-35 prosenttia vuoteen 2050 mennessä suhteessa nykytilaan. Useimmat toimenpiteiden edellyttämistä investoinneista ovat taloudellisesti kannattavia jo nyt. Energiankulutuksen ja päästöjen vähenemisen lisäksi toimenpiteillä voidaan merkittävästi parantaa rakentamisen ja asumisen laatua.

- Energiaviisaus ei siis ole uhraus vaan iloinen asia, joka hyödyttää meitä kaikkia. Lisäksi se on merkittävä liiketoimintamahdollisuus. Toivonkin että tämä ymmärretään entistä laajemmin myös kiinteistö- ja rakennusalalla. Ilman alan kokonaisvaltaista sitoutumista emme tässä työssä pääse eteenpäin, Vapaavuori korostaa.

ERA17-raportissa Suomen rakennetun ympäristön päästöjä on tarkasteltu ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaisesti. Rakennetussa ympäristössä käytetään 42 prosenttia kaikesta energiasta ja siitä aiheutuu 38 prosenttia hiilidioksidipäästöistä. Rakennetun ympäristön päästöjen vähentämisellä on siis keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n selvitysten mukaan rakennuksissa ja rakentamisessa päästövähennykset voidaan myös toteuttaa kustannus-tehokkaimmin.

Lisätietoja:ERA17 - Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017

<< Takaisin