Etusivu > Ajankohtaista > Siltamäen asukkaat mukaan alueensa kehittämiseen
  • Palaute
  • Intranet

Siltamäen asukkaat mukaan alueensa kehittämiseen
20.12.2010

Minkälaiseksi asukkaat haluavat asuinaluettaan kehittää? Miten heidät saadaan aktiivisesti mukaan uudistustyöhön suurten korjaushankkeiden häämöttäessä? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Ketterä korjausmalli -kehityshankkeen jatkotutkimuksessa. Kohdealueena olevan Siltamäen asukkaille ja alueen muille avaintoimijoille järjestetään ensi vuonna useita työpajoja, joissa kartoitetaan asukkaiden toiveita asuinalueensa kehittämiseksi.

Työpajojen avulla Siltamäelle muodostetaan visio, joka tähtää asumisen laadun parantamiseen sekä alueen arvon ja imagon kohentumiseen. Lisäksi etsitään uudenlaisia asukaslähtöisiä toimintatapoja rakennusten väistämättömien korjaushankkeiden toteuttamiseksi. Asukkaiden tarpeiden huomioon ottamisessa Aalto-yliopiston monipuolista osaamista. Tutkimusryhmässä ovat mukana Suvi Nenonen, Aija Staffans ja MIND-työryhmä, joilla on erilaista käyttäjälähtöisen suunnittelun ja innovoinnin kokemusta ja asiantuntemusta.

"Naapurilähiö" -tv-sarjasta tutuksi tullut Siltamäki sijaitsee Helsingin pohjoisosassa Keravanjoen ja Tuusulantien tuntumassa. Arkkitehti Pentti Aholan suunnitteleman alueen ytimen muodostavat 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa rakennetut kaksi- ja kolmikerroksiset kerrostalot, yhteensä 44 kappaletta. Ne kaikki ovat yhteisen huoltoyhtiön isännöimiä asunto-osakeyhtiöitä. Isot julkisivu- ja putkiremontit ovat pian edessä. Alueella on suhteellisen vireä ostoskeskus, joka on kuitenkin perusteellisen uudistamisen tarpeessa. Alueella voi olla merkittävästikin käyttämätöntä lisärakennusoikeutta kaavoitusratkaisusta riippuen.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto julkaisi vuonna 2009 Siltamäkeä koskevan laajan ja havainnollisen inventointi- ja kehittämisselvityksen. Vuotta aiemmin rakennuslautakunta hyväksyi korjaustapaohjeet alueen rakennuksille. Nämä ovat olleet lähtökohtana Rakennusteollisuus RT:n koordinoimassa Ketterä korjausrakentamismalli -kehityshankkeessa, joka toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Helsingin kaupungin ja alueen päätoimijan Siltamäen Huolto Oy:n kanssa.

Aluekehittäjän roolia ja korjausvaihtoehtoja selvitetty

Ketterä korjausmalli -hankkeessa on tämän vuoden aikana selvitetty aluekehittäjän roolia, korjausrakentamisen vaihtoehtoja ja kustannuksia sekä täydennysrakentamisen toteutus- ja rahoitusmahdollisuuksia. Niihin liittyen on valmistunut useita diplomitöitä Aalto-yliopiston teknilliseen korkeakouluun.

Alukehittäjän roolia koskeneessa selvityksessä kartoitettiin yhteisen aluetoimijan tarvetta, tehtäviä ja ansaintamalleja. Selvityksessä nousi vahvasti esille aluehautomon perustaminen Siltamäkeen.

Siltamäen tyyppitalolle on laskettu erilaisten parantamisvaihtoehtojen kustannuksia. Samalla arvioitiin energiatehokkuuden parantamisen kannattavuutta. Laskelmien perusteella nykyisillä energiahinnoilla ei passiivitaloksi korjaaminen ole kannattavaa, mutta nykynormeihin parantamiseen kannattaa satsata.

Myös korjaustoimenpiteiden rahoituksen osalta on selvitetty erilaisia käytössä olevia vaihtoehtoja. Perinteisten pankkilainojen lisäksi mielenkiintoinen vaihtoehto on ns. tonttikonsepti, jossa taloyhtiö myy oman tonttinsa pankille ja jää itse vuokralaiseksi. Näin saadaan merkittävästi suurempi summa korjaustoimenpiteisiin verrattuna esimertkiksi täydennysrakentamisen kautta tulevaan rahoitukseen. Asukkaat voivat lunastaa osuutensa tontista tai jäädä halutessaan ´vuokralaiseksi´ pidemmäksikin.

Pysäköintipaikat täydennysrakentamisen mahdollisuus ja haaste

Täydennysrakentamisen haasteena ovat kaupunkien vaatimat korvaukset lisärakennusoikeudesta sekä pysäköintipaikkojen järjestely. Täydennysrakentamista voi Siltamäessä käytännössä tehdä vain nykyisille pysäköintipaikoille, joille on löydettävä korvaavat paikat. Pysäköintitalon rakentaminen syö lähes kokonaan taloyhtiölle lisärakennusoikeudesta tulevan rahan.

Ketterä korjausmalli -hankkeessa tullaan jatkossa keskittymään paitsi asukastarpeiden selvittämiseen myös korjausvaihtoehtojen tarkentamiseen ja aluekorjaamisen prosessin kehittämiseen. Ryhmäkorjauksen mahdollisuuksia ja toteutustapoja selvitetään, kuten myös talotekniikan järkeviä ratkaisuja korjausten yhteydessä.

Lisätietoja:
Ketterä korjausmalli asunto-osakeyhtiöille

Jani Kemppainen
Talonrakennusteollisuus ry
puh. 040 541 8090
jani.kemppainen(at)rakennusteollisuus.fi

<< Takaisin