Etusivu > Näkökulmat
  • Palaute
  • Intranet

Rakennettu ympäristö avainasemassa ilmastotalkoissa


Rakennuskanta sisältää valtavan potentiaalin vähentää päästöjä ja parantaa energiatehokkuutta. Asuntoministeri Jan Vapaavuori korostaa, että kansallisia tai kansainvälisiä sitoumuksia ei saavuteta, ellei rakennuskanta ole todella merkittävällä tavalla talkoissa mukana.

"Rakennettu ympäristö vastaa noin puolesta Suomen ja koko maailman ilmastopäästöistä. Peräti 40 prosenttia kaikesta käytetystä energiasta kulutetaan rakennuksissa. Osuus nousee puoleen tai ylikin, kun mukaan otetaan liikenteen päästöt. Liikennepäästöt riippuvat osin siitä, miten rakennukset sijoittuvat suhteessa toisiinsa", asuntoministeri Jan Vapaavuori sanoo.

Tee parannus taloyhtiössä - tarjolla keppiä ja porkkanaa

EU:ssa on valmisteilla uusi direktiivi, jonka mukaan isoihin peruskorjauksiin edellytetään tiettyä energiatehokkuustasoa. "Tällä hetkellä pakottavia säännöksiä on vain uudistuotannossa. Isoja korjaushankkeita koskeva säännös tulee ehkä noin parin kolmen vuoden päästä", Vapaavuori kertoo.

Suhdanneluonteisilla korjausavustuksilla parannetaan energiatehokkuutta. Kymmenen prosentin korjausavustus muuttuu huhtikuun alusta energia-avustukseksi. "Jatkossa tuetaan korjaustoimenpiteitä, jotka parantavat energiatehokkuutta. Lain sallima maksimituki on jopa viisitoista prosenttia", Vapaavuori muistuttaa.

Energiaremontti kannattaa Vapaavuoren mielestä tehdä erityisesti silloin, jos taloyhtiöön on joka tapauksessa tulossa iso korjaushanke. Tällöin taloyhtiö voi hakea avustusta. Lisäksi ison remontin yhteydessä voidaan saada merkittäviä säästöjä aikaiseksi.

Kasvava energian hinta kannustaa säästöihin
"Energiatehokkuuden parantaminen kannattaa, vaikka ilmastonmuutosta ei olisi keksitty. Koska energia maksaa, on järkevää rakentaa ja korjata talot siten, että ne käyttävät vähemmän energiaa. Tällöin energialasku on pienempi. Tulevaisuudessa mitä suuremmalla todennäköisyydellä energian hinta on paljon kovempi kuin nyt", Vapaavuori jatkaa.

"Autoista pidetään huolta, katsastukset ja huollot tehdään tunnollisesti. Vähäpäästöisiä autoja suositaan. Miksei koteihin ja asuntoihin sekä niiden päästöihin ja energiatehokkuuteen kiinnitetä huomiota yhtä paljon huomiota kuin autoihin", Vapaavuori kysyy.

Vaakaviiva

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi kiirehtii toimia ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi

ENERGIATEHOKKUUS YKKÖSKRITEERIKSI RAKENTAMISESSA JA KIINTEISTÖJEN YLLÄPIDOSSA

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi ehdottaa, että energiatehokkuus otettaisiin ykköskriteeriksi kaikessa rakentamisessa. Tämä edistäisi ja nopeuttaisi alan innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa merkittävästi. Suurin haaste on korjausrakentamisessa, sillä energiatehokkuustavoitteet eivät toteudu remontoitavissa kohteissa ilman kannustimia, alan toimijat muistuttavat.

Kiinteistö- ja rakentamisalan yksitoista keskeistä järjestöä (KIRA-foorumi) tukevat hallituksen tavoitetta, jonka mukaan Suomen ilmastopäästöjä tulee vähentää 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä Tavoitteen saavuttamisen kannalta keskeinen keino on rakennusten ja niiden käytön energiatehokkuuden parantaminen.
- Sitoutuminen tavoitteeseen avaa alan innovatiivisille toimijoille paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia, totesi neuvottelukunnan puheenjohtaja Aulis Kohvakka KIRA-foorumin järjestämässä vaikuttajaseminaarissa Finlandia-talolla 17.11.2009.

Matalaenergia- tai passiivitalot arkea 2010-luvulla

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa esitettyjen ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että rakennuskannan energiankäyttöä alennetaan noin 60 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

- Meillä on täysi valmius siihen, että jo ensi vuosikymmenellä rakennamme ainoastaan hyvän asumisen kriteerit täyttäviä matala- tai passiivienergiataloja. Tavoitteenamme on, että valtaosa uusista kohteista on matalaenergiarakentamista vuonna 2015 ja passiivienergiarakentamista vuonna 2020. Kohvakan mukaan on hyvä, että vuonna 2012 voimaan tulevissa energiamääräyksissä ollaan siirtymässä rakennusten kokonaisenergiatarkasteluun nykyisen rakenneosittain tapahtuvan ohjaamisen sijaan. Alan toimijoilla on kuitenkin toiveita poliittisille päättäjille:

- Yksiselitteisestä hiilidioksidipäästöihin perustuvasta tunnusluvusta rakennusten energiatehokkuudelle tulisi päättää mahdollisimman nopeasti. Tämä auttaisi alaa sopeutumaan tuleviin muutoksiin.

Energiatehokkuus ykköskriteeriksi julkiseen rakentamiseen


Kiinteistö- ja rakentamisalalla on menossa useita hankkeita energiatehokkuuden edistämiseksi. Käynnissä on projekteja, joissa tavoitteena on kehittää erittäin vähän energiaa kuluttavia ja tulevaisuudessa energiaa tuottavia rakennuksia.

- Tänä vuonna perustetun Rakennetun ympäristön SHOK- yhtiön eräänä tehtävänä on saada aikaan uusia konsepteja energiatehokkuuden edistämiseksi. Korjausrakentamisessa etsimme uusia teknologisia ratkaisuja, toimintamalleja sekä liiketoimintaratkaisuja.

Lisäksi monet kiinteistö- ja rakentamisalan toimijat valmistelevat omia ilmasto- ja energiatehokkuusohjelmiaan, Kohvakka listaa. Ilmastohaasteeseen vastaaminen edellyttää kiinteistö- ja rakentamisalan toimijoiden mukaan toimintatapojen muutosta myös kaikilta osapuolilta.

- Uusien ratkaisujen käyttöönottoa nopeuttaisi tehokkaimmin se, jos energiatehokkuus otetaan ykköskriteeriksi kaikissa tarjouskilpailuissa ja hankinnoissa. Valtio ja kunnat toimivat uusien alan ratkaisujen soveltajina ja edelläkävijöinä.
Haasteet korjausrakentamisen energiatehokkuudessa
Kiinteistö- ja rakentamisala katsoo, että oikein valituilla ja kohdennetuilla kannustimilla voidaan tavoitteiden saavuttamista nopeuttaa. Korjausrakentamiseen liittyvä energiatehokkuuden parantaminen on haasteena merkittävin. Kiinteistö- ja rakentamisalalla on menossa toimintatapojen muutos, jonka seurauksena energiatehokkuutta tarkastellaan koko rakennuksen käyttöiän yli.
- Säästötavoitteiden saavuttamiseksi tulee kiinnittää yhä enemmän huomiota kiinteistöjen ylläpitoon ja käyttäjien koulutukseen, Kohvakka muistuttaa.

Lisätiedot:
Aulis Kohvakka, toimitusjohtaja, Senaatti-kiinteistöt,
Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin neuvottelukunnan puheenjohtaja, puh. 0205 8111
Tarmo Pipatti, toimitusjohtaja, Rakennusteollisuus RT ry,
Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin johtoryhmän puheenjohtaja, gsm 040 506 5021
Ilkka Salo, toimitusjohtaja, LVI-talotekniikkateollisuus ry,
Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin energiatyöryhmä, gsm 040 847 9907