Mihin asumaan putkiremontin ajaksi?

Marja Kallio, RealCase Oy

Lähiömme ovat peruskorjausiässä. Aivan lähitulevaisuudessa remontit tulevat koskettamaan satojatuhansia suomalaisia ja niin tulee koskettamaan niihin liittyvä, jokaisen arkielämää perin pohjin mullistava ongelma: mihin ihmeeseen menemme asumaan siksi aikaa, kun asuintalomme muuttuu meluisaksi ja pölyiseksi rakennustyömaaksi, jolla asuminen käy mahdottomaksi kaikilta muilta kuin extreme-henkisiltä masokisteilta? Marja Kallio RealCase Oy:stä on paneutunut asiaan perusteellisesti ja toteutuskelpoisia ratkaisumallejakin on alkanut syntyä.

- Lähiöidemme asukasrakenteessa on lävitse käyvänä tietty piirre: asukkaissa on paljon ikäihmisiä, Kallio kertoo. - Se oli yksi painopistealue, kun teimme asukkaiden toiveita kartoittavan kyselyn neljässä yhtiössä, joissa on tarkoitus toteuttaa mittava peruskorjaus lähitulevaisuudessa. Kyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ratkaisu remontin aikaisen asumisen. Mukana oli myös viides yhtiö, jossa remontti oli jo toteutettu. Näin saatiin arvokasta tietoa kokemuksista.

Asunto-osakeyhtiöt olivat kaikki hiukan erikokoisia. Ne valittiin lähiöalueilta, joilla on suhteellisen väljää ja joilla voitaisiin siten käyttää pihalle asennettavia ratkaisuja. Vastausprosentti oli kaikkialla yli 30 %, jota Kallio pitää oikein hyvänä. - Taloudet ovat pääosin yhden hengen talouksia, niistä puolet aikuistalouksia. Lapsia ja lemmikkejä kohteissa on hyvin vähän.

Kyselyssä huomattiin, että huolestuttavan suuri osa asukkaista viettää aikaansa kotona remontin ollessa käynnissä. On siis suuri riski, että asukkaat ovat huoneistoissa samaan aikaan työmiesten kanssa. Tämä on huono ratkaisu, josta kärsivät niin asukkaat kuin remontit tekijätkin. Se saattaa myös hidastaa remontin läpimenoaikaa tuntuvastikin.

Yli puolet vastaajista oli kiinnostunein itsenäisestä väliaikaisasumisesta. Tämä ratkaisu toteutetaan kotitalon välittömään tuntumaan, mieluiten jopa samalle tontille rakennettavilla tilapäisasunnoilla. Asuminen on enemmän tai vähemmän yhteisöllistä: - Remontti on asukkaille jo sinällään yhteisöllinen ponnistus ja vastaukset jo toteutuneesta remonttikohteesta viittaavat siihen, että se lähensi asukkaita toisiinsa.

- Ajatus on tarjota asukkaille 25 m2 kokoisia, helposti liikuteltavia yksiöitä. Jos perheen koko sitä vaatii, viereen voidaan kytkeä toinen, Kallio kertoo. - Taloyhtiön tulee tehdä asiasta periaatepäätös ja päättää sen mukaisesti vuokrattavien yksiöiden määrästä. Niiden yhteyteen on mahdollista sijoittaa yhteinen olohuone. Hintatason voidaan arvioida asettuvan paikkakunnan vapaiden markkinoiden vuokratasolle.

Valmiita ratkaisuja tällaiseen asumismuotoon ei vielä ole. Eräässä vuokratalokohteessa tätä kokeiltiin ja tulokset olivat erinomaiset: asukkaat olivat tyytyväisiä ja remontin läpimenoaika pystyttiin lyhentämään kolmeen viikkoon. R

Hotellimainen asuminen kiinnosti pääasiassa nuorempaa väkeä. Tässäkin on ongelmana tarjonta: ainakaan pääkaupunkiseudulta ei helpolla löydy hotellihuoneita vähänkään isomman yhtiön asukkaille.

Tutkimuksessa kysyttiin myös toiveita erilaisista palveluista. Ne liittyivät odotetusti muuton organisointiin, siivoukseen, pyykinpesuun ja ruoanlaittoon sekä internetin käyttöön. Yhtenä palvelumuotona voisi olla yhteinen asukastupa, jonka voisi sijoittaa myös lähiön keskelle; tullaanhan lähiöissä jatkossa varmasti tekemään isoja remontteja samanaikaisesti monessa yhtiössä. - Remontin aikana on syytä olla myös asukasyhteyshenkilö, joka voisi koordinoida asumista ja yhteistoimintaa, Kallio ehdottaa.

Marja Kallio puhui FinnBuild 2010 -messujen yhteydessä. Hänen esityskalvonsa löydät täältä.