Kerrostalon energiatehokas julkisivukorjaus

Jukka Sevon, Paroc Oy

Energiakeskustelussa on keskitytty pitkälti pientaloihin ja villan lisäämiseen niiden lämmöneristeisiin. Kerrostalopuolella keskustelu on ollut hiljaisempaa. Valmiita ratkaisuja löytyy kuitenkin niin koti- kuin ulkomailta.

- Kotimaassa kokemuksia ei vielä ole kovin paljon, mutta ulkomailla sitäkin enemmän, kertoo Jukka Sevon Paroc Oy:stä. - Saksa, Itävalta ja Sveitsi ovat ottaneet alalla etumatkaa ja menneet meistä ohi. Jäimme jalkoihin, kun esimerkiksi uudet energiansäästövaatimukset otettiin meillä käyttöön vasta nyt. Lähtökohdissa on ollut huomattava ero: Euroopassa vaikuttaa keskustelu ilmastopolitiikasta, kun meillä on keskitytty energiansäästöön.

Sevon muistuttaa, että julkisivuremonteissakin kyse on rakennuksesta ja sen energiatehokkuudesta kokonaisuutena: - Pelkällä julkisivukorjauksella ei energiatehokkuutta saada parannetuksi paljoakaan. Eristevillan lisäämisen lisäksi on otettava huomioon ikkunat, ovet ja ilmanvaihto lämmön talteenottoineen.

Korjaukset on tehtävä kunnolla, kerralla paljon. Se näkyy tietysti siinä, että on myös otettava enemmän velkaa. - Toisaalta talo on sitten kunnossa pitkään, ja samallahan kiinteistön arvo nousee, Sevon painottaa. - Myös määräykset tulevat kiristymään, eikä julkisivuremonttiakaan voi tulevaisuudessa tehdä ottamatta samalla huomioon energia-asioita.

Viime keväänä järjestetyssä Innova -kilpailussa etsittiin kerrostaloa, joka haluaa korjauttaa itsensä passiivienergiatasoon. Hyvinkäältä valittiin asunto-osakeyhtiö Kotikulma, joka remontoidaan ensi vuoden aikana. Korjaukset tehdään elementtipohjaisina aina kun mahdollista, asukkaita mahdollisimman vähän häiriten.

Julkisivuyhdistyksen teettämässä tutkimuksessa verrattiin tyypillisten 1960 ja -70 -lukujen kerrostalojen energiankulutusta ennen ja jälkeen julkisivuremontin- tuon ajan taloistahan löytyvät maamme suurimmat energiatuhlarit. Myös julkisivut ovat usein huonossa kunnossa.

- Lämmönkulutus laski keskimäärin 13 %, mutta korjaustavasta ja korjausten laajuudesta riippuen päästiin jopa 34% säästöihin. Jos tehtiin jotain vain julkisivulle, säästö oli keskimäärin 8%; jos parannettiin samalla ikkunoita, 11% ja kun mukaan otettiin vielä ilmanvaihtokin, säästö oli keskimäärin 15%. Tutkimus on luettavissa julkisivuyhdistyksen kotisivuilta. [http://www.julkisivuyhdistys.fi/julkkari/]

Julkisivukorjausten hintahaitari on laaja, mutta karkeana keskiarvona voi Sevonin mukaan käyttää noin 100 euroa/m2. Muiden korjausten yhteydessä julkisivuremontin tekeminen on aina edullisempaa kuin erikseen.

- Pullotalon syntymistä ei tarvitse enää pelätä, Sevon sanoo. - Keski-Euroopasta on jo niin paljon kokemuksia hyvinkin paksuista eristeistä, ettei sitä vaaraa nykypäivänä enää ole.

Jukka Sevon puhui FinnBuild 2010 - messuilla. Lue esityskalvot täältä.

Lue lisää julkisivukorjausten energiatehokkuudesta:

Stina Linnen tutkimus "Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä - parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?"

Parocin passiivitalokonsepti

Julkisivuyhdistys ry:n julkisivujen korjausopas